Noiden joka tapauksessa maksuun menevien päätösten osalta automatisointi on varmaan aika yleisesti ymmärrettävä kohde. Harkinnanvaraisissa pitää mennä niihin perusteluihin miksi perustuslakia muutettiin, jos perustelut on yhä voimassa, ei laissa pitäis olla muuttamisen tarvetta. Mut tekoälyn kehitys on ollu aikamoista, joku jo kolmen vuoden vanha laki voi olla teknologian kannalta auttamattomasti vanhentunut, joten jos lain perustelu pohjautuu teknologisiin puutteisiin, voi olla et ne ei ole enää olemassa. Sinänsä vois olettaa et tekoälynkin tekemä päätös on valituskelpoinen, eli siihen ei varmaan ole tulossa muutosta.

EK:lla ei ole valtaa muuttaa omatoimisesti lakeja, mut ihan samalla tavalla kuin kuka tai mikä muu tahansa, ne voi osallistua keskusteluihin omalla näkemyksellään.

Jo näin aikaisessa vaiheessa ja noin typerällä tavalla. Olis ny edes antanu Venäjän kätyreille mahdollisuuden polttaa maatyökoneita. Mut ei, ihan puhdas oma maali.

Tässä kannattaa pohjaksi lukaista Ylen Pian kone päättää suuresta osasta Kelan tukia. Kela on joka tapauksessa lisäämässä automaatiota mahdollisesti AWS:n päällä pyörivän Salesforgen järjestelmällä. Sen päämärä on automatisoida 80 prosenttia tuki­päätöksistä.

Lainsäädäntö estää harkinnanvaraisten tukien päätöksenteon täyden automatisoimisen.

Se ei kuitenkaan kiellä automatisoinnin hyödyntämistä kokonaan näissä tapauksissa.

– Kone voisi esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen tuoda materiaalin valmiiksi ja rakentaa pohjaa ratkaisulle, jonka sitten ihminen voi validoida ja tehdä sen lopullisen päätöksen, kuvailee [Eepos-hankkeesta vastaava Kelan johtaja] Nina Nissilä.

Eli automatisointi on jo tulossa, tapahtuu tälle EK:n ehdotukselle mitä tahansa, ero on vain siinä mihin asti automatisointi tehtävän hoitaa. Nyt tilanne on et harkinnanvaraisten päätösten teko on rajattu ihmisiin, mut jos jo olemassa olevan suunitelman mukaan tekoäly tuo valmistelun ihmisen eteen, voi arvata et päätös tulee hyvin paljon pohjautumaan siihen, vaikka päätöksen tekijä nimellisesti olis ihminen.

Asian voi nähdä myös toisin. Koska isoja stadioneita on jo Euroopassa, jos myös meillä olisi sellainen, sen kokoluokan vaatimia tapahtumia ei välttämättä olisi niin ison stadionin tulokselliseen pyörittämiseen asti riittävä määrä.

Yksi mistä tarpeellista kokoluokkaa voi arvioida, on juurikin noi konsertit. Jos konsertit myisi aina vähintään kaksi näytöstä loppuun, voisi olettaa et tuplakokoisen stadionin saisi myytyä kerran. Mut, koska Stadionin konserit myy tyypillisesti 1-2 keikkaa, pl. joku yksittäinen neljän keikan Coldplay, vois olettaa et sen koko on meille sopiva.

Toinen asia on se et Stadion on suojeltu. Eli sen rempalle ei oikein ollut vaihtoehtoa. Jos sen haluaa purkaa ja rakentaa isomman tilalle tai edes tuplata nykyisen katsomopaikat, pitäis ensin purkaa sen suojelu. Ja oma arvaus on et se ei tule tapahtumaan, koska Stadion on niin nivoutunut Suomen historiaan.

Jos jotain, vois pohtia oliko Palloliiton hakemus realistinen alunperinkään. Tossahan ne kertoo et noi kipupaikat oli jo aiemmin tiedossa. Uutinen on tietenkin hieno alkulaukaus isomman stadionin haluamiselle, mut tollanen yksittäinen iso tapahtuma ei kyl koko isoa stadionia pidä pinnalla.

Hassua et mainitsit Vivaldin, kun se on yksi selaimista, joilla mä yritän selvittää miten Googlen Identity Graph toimii. Identity Graph yrittää selvittää miten Googlen palveluita käyttävät laitteet liittyy toisiinsa. Mun pohdinta alkoi kun huomasin et Youtube pystyy selvittämään et kaksi eri tietokonetta on samassa taloudessa, vaikka ne on eri tavoin kiinni internetissä, yksi DNA:n kaapelimodeemissa ja toinen VPN:llä tai Telian/Elisan 4G:ssä. Ja 4G kone ei ole koskaan kirjautunut mihinkään Googlen palveluun.

Vivaldin lisäksi kokeilin Librewolfia, Bravea, Operaa ja Firefoxia. Opera ei ole se Opera mikä oli Opera joku 15 vuotta sitten. Kunkin selaimen kanssa menee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon et Identity Graph selvittää ilmeisesti tilastollisesti et tämä tietokone ja selain -yhdistelmä on samassa taloudessa tuon toisen Googleen kirjautuneen koneen kanssa.

Noiden kokemusten perusteella voisin väittää et ainakaan tosta selainvalikoimasta yksikään selain ei ole sellainen joka todellisuudessa pystyy vaikuttamaan seurantaan. Sisäänrakennettu mainosten esto on ihan kiva, mut ei yhtä hyvä kuin FF tai LW ja täysi uBlock Origin.

Mun testijärjestely on yksi kone normaalina Google/Gmail/Youtube koneena, kirjautuneena sisään, normaalin kaapelimodeemin kautta kiinni internetissä. Toinen kone käyttää Youtubea kirjautumatta, ublockilla ja on kiinni internetissä 4G modeemin yli. Kirjautuneella koneella mä katon vain mun tilaamia tubisteja, kirjautumattomalla koneella mä etsin uutta sisältöä. Tarkoitus oli saada kirjautumattomalla koneella aikaan puhdas Youtube-kokemus, niin et ne kanavat mitä mä jo tilaan ei sotkis uusien löytämistä.

Aiemmin tää toimi päiviä tai viikkoja myös yhden koneen sisällä, esim. FF kirjautuneena ja FF yksityinen selausikkuna kirjautumatta. Mut, sit mä laitoin kokonaan toisen koneen kirjautumattomaksi koneeksi, koska kyllästyin siihen et ajan kanssa Youtube alkoi suosittelemaan mun tilattuja kanavia, vaikka kanavat oli pieniä ja eri aihepiiristä kuin mitä olin etsinyt kirjautumattomalla koneella. Kauhukseni huomasin et vaikka olin ihan eri koneessa, VPN:n yli, Youtube yhä osasi jonkin ajan kuluttua alkaa suosittelemaan tilattuja kanavia toisesta koneesta. Joten siirryin 4G:lle, jossa se tapahtui myös. Ainoa mikä on toiminut pidempään on VPN ja virtuaalikone.

Todennäköisesti se mun kirjautumattoman koneen fingerprintti on osittain tai, joillain selaimilla, kokonaan Googlen tiedossa, ja sitä mukaa kun se saa lisää informaatiota, se osaa alkaa yhdistämään sitä mun kirjautuneeseen koneeseen, koska se on sen tehny jo kerran. Sitä vois yrittää sotkea vaihtamalla käyttäjärjestelmää, mitä virtuaalikone käytännössä tekee, mut emmä jaksa.

Joten, vaikka selaimen valmistaja väittää et joku asia toimii jollain tavalla, sitä vois kannattaa testata jotenkin et pitääks se väite paikkansa. Oma arvaus on et niin kauan kun ollaan näissä about normiselaimissa, yksikään ei oikeasti suojaa seurannalta.

Ampparit on täynnä otsikoita, niistä saa nopsaan hyvän yleiskuvan siitä mitä on tapahtumassa ympäri maata ja maailmalla. Pitää kyl kaivaa joku korvaava HS:lle, ei sekään ihan tolkullista oo et saa uutisensa tasan yhdestä lähteestä.

KHO:n päätös on tilanteesta, jossa suostumuksen antaminen on lainvastaisella tavalla helpompaa, kuin sen kieltäminen. Jos sisältö on maksullista, on luonnollista odottaa että jo maksun onnistumisen takia joutuu klikkailemaan useampaa valikkoa. Oma arvaus on et koska siellä on se maksu välissä, toi KHO:n päätös ei sovellu ja näistä voi tulla vielä oma päätös. Erikoista on tietenkin et sitä ei ole vielä olemassa, IL on ollu maksullisen suostumattomuuden takana jo viime vuodesta, luulis siinä ajassa olis jo ehtiny, jos asiassa olis laillinen ongelma.

Oma kanta on et ainoastaan sisällöstä saa ottaa maksun, eikä suostumattomuus voisi olla maksullinen. Mut se vois käytännössä tarkoittaa sitä että sit kaikki sisältö on maksumuurin takana. Erityisen erikoista on et HS ei näytä välittävän adblockista, joten vähän ihmetyttää et mitä rahaa ne kuvittelee menettävänsä ilman suostumuskikkailua.

Viimeisin tieto on vuodelta 2024, kun EU:n Tietosuojaneuvosto salli toiminnan tietyin edellytyksin. https://www.edpb.europa.eu/news/edpb-consent-or-pay-models-should-offer-real-choice_fi

Nyt asia on ilmiesesti uudelleenpohdinnassa, mutta ei ole ihan selvää mitä ne pohtii, koska niiden sivu on rikki. Asiaa oli ilmiesesti puitu 29. huhtikuuta, mutta ko. sivu ei toimi, vaikka löytyy haulla: https://www.edpb.europa.eu/search_fi?key=pay+or+consent .

Nyt menee 4 miljardia pelkästään korkoina, ei ne tuu näkymään kotimaisessa kulutuksessa tai investoinneissa. Tulonsiirrot menee toki kulutukseen, mut ongelma on et se on lähinnä sitä pakollistaa kulutusta, asumista, ruokaa ja sellasta. Ei siitä kulutuksesta saa oikein työtä aikaiseksi sen enempää kuin jo on. Isompi yrityksiin jäävä raha voi taas aiheuttaa investointeja tai palkkausta, jotka näkyis parantuneena tilanteena.

Jos asia olis niin hyvin et saatais ulkomaalaisia sijoituksia, ei oltais nyt niin huonossa tilanteessa. Mut, kävi niin et ne harvat jokseenkin toimivat yritykset sai ja moni muu jäi ilman. Vaikka se on aika typerää et jotain kriittistä infraa on ulkomaalaisissa käsissä, ei sille oikein voi mitään, jos ei ole kotimaassa halua tai kykyä pitää niitä kiinni. Se on tietenkin ihan varmaa et mitään uutta ei rahoiteta verovaroilla tai tulonsiirroilla, koska kv-sopimukset rajoittaa yritystukia ja tulonsiirrot menee S-, K-, L ja A-kauppaan, eikä vaikka kvanttitietokoneen kehittämiseen.

Että semmosta. Bensa n. 2 senttiä halvempaa. Alle 4000€/kk tienaaville 100-200€/v veroalennus. Kuntien saamat valtionosuudet vähenevät 110 miljoonalla eurolla.

Asian voi nähdä myös niin että budjetissa laitetaan alle 4k/kk ansaitsevien kautta 230 miljoonaa kulutukseen. Polttoaineveron keventämisellä 96 miljoonaa ja yhteisöveron laskulla 860 miljoonaa. Potentiaalinen potti on yli 1.1 miljardia, joka kulutukseen siirtyneenä rahana pitäisi näkyä parantuneena työllisyytenä. Koko summaa siellä tuskin nähdään, luottamus Suomen talouteen on yhä jokseenkin huono, joten ihmiset voi laittaa säästyneet rahat vielä pahempien päivien varalle säästöön, joita epäilemättä voi olla tarjolla. Mut, kun vaihtoehto on et ei edes yritetä korjata tilannetta, ei tää huonokaan kokeilu ole.

Sitä toisenlaista tietä, missä rahaa kulutuksesta otetaan pois verottamalla, on taas tarjolla kun SDP on ruorissa. Jos ne ei saa laivaa käännettyä hallituskaudellaan, kokoomus lupaa taas tyhjiä miten ne korjaa Suomen ongelmat ja sit on taas niiden vuoro. Tai voi kans olla taas keskustan vuoro, ehkä Suomi korjataan laittamalla rahat maaseudulle.

Laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, eli Jakeluvelvoitelaki, tuli voimaan 1.1.2008. En tiiä oliko laki vuonna 2010 sellaisessa muodossa et ongelman olisi pitänyt olla ilmeinen.

Sähköbussit aloitti (jonkun bussifanin nettisivun mukaan) vuonna 2012, vois olettaa et viimeistään silloin olis ollu hyvä aika pohtia mihin tekniikkaan bonukset laittaa. Kun vuonna 2018 oli vasta 10 sähköbussia.

Nekin toimii joidenkin sääntöjen puitteissa, ne määrittelee milloin ja mihin ne voi puuttua.

Valtion budjetti on poliittinen päätös, sen tehneet kantaa siitä poliittisen vastuun. Vasta jos budjettia ei noudateta tai jos siihen liittyy jotain lainvastaista, VTV:llä voi olla syy tutkia sitä. Tämä keikka ei sinänsä liity rahankäyttöön, vaan siihen onko jätetty ilmoitus Avoimuusrekisteriin tekemättä, vaikka olisi pitänyt tehdä.

Tommosia isoja tarroja joskus irrottaneena voin ymmärtää miks joku jätti ne paikoilleen. Ne voi lähteä kämmenen kokoisina paloina ja sit siihen menee koko päivä.

Joku noista kuvista olis kyl hieno muistutus monelle et puljun logot pitää irrottaa kamoista jotka lähtee kiertoon.

Yhteiskunnan toimivuus vaatii toimivaa taloutta, jonka edellytys on et talous ei ole kuralla, kuten se nyt on. Talouskasvun vaikutus näkyy parantuneena työllisyytenä ja verotuloina, joista voidaan maksaa palveluita. Heikentyvä talous vie töitä ja verotuloja.

Nää on ison kuvan vaikutuksia, ne ei välttämättä näy kullekin samalla tavalla. Ittellä on käyny usein niin et juuri huonon talouden aikaan oon sattunu oleen töissä kiireellisessä hommassa, enkä oo omin havainnu talouden vaikutusta. Mut, oon myös ollu työttömänä huonon talouden aikaan ja silloin oli ihan selvää et työllistyminen on hankalampaa. Joten, vaikka uutisella ei olis niinkään pers.koht vaikutusta, monelle kanssaeläjälle tilanteen parantuminen voi olla paremman alku.

Ongelma on enemmänkin se että väärinkäytön mahdollistavaa dataa voidaan yleensäkään kerätä. Väärinkäyttö voi sitten tapahtua Palantirin tai jonkun muun softalla tai ilman softaakin. Se että se data on olemassa, on se perusongelma.

Olemassa olevan datan käyttöön liittyy rajoituksia, mutta kuten on jo nähty, rajoitukset on lähinnä tilapäisiä. Jos dataa pidetään arvokkaana, sen käytön rajoitusten heikentämiselle löytyy varmasti hienoja tunteisiin vetäviä syitä.

Joten, ainoa todellisuudessa toimiva tapa rajoittaa datan kyseenalaista käyttöä tai väärinkäyttöä, on pitää huoli ettei dataa ole olemassa ollenkaan tai että edes se ei ole olemassa keskitetysti. Passinkin tapauksessa, sormenjälki tai kuva voidaan kirjoittaa passin muistiin ilman että se on kirjoittamisen jälkeen olemassa missään muualla.

Se jo riittäisi et kirjalliset kokeet on valvottuja.

No, ehkä nyt sit päästään tässä eteenpäin. Sit jää korjattavaksi enää väestöllinen huoltosuhde, hyvinvointialueiden määrä, maanpuolustus, asumisen hinta ja kriisiajan omavaraisuus / varmuusvarastointi.

Hesarin artikkelin mukaan ratkaisun teki kesähessu, eli tuomariharjoittelija.

Helsingin käräjäoikeuden poikkeuksellisen ratkaisun teki käräjänotaari eli tuomariharjoittelija. Käräjänotaarit ovat tuomioistuinharjoittelua suorittavia oikeustieteen maistereita.

Ja myös että syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä.

Syyttäjä on ilmoittanut olevansa tyytymätön tuomioon. Asian käsittely saattaa siten jatkua vielä hovioikeudessa.

Tässä tuoksahtaa myös sisäinen peli sekä käräjäoikeudessa että poliisissa. Oikeus antoi poikkeuksellisen tuomion harjoittelijan suulla ja Voiman artikkelin mukaan poliisi oli käynyt oikeudessa selittämässä mitä sattuu.

Koska mielenosoituksesta ei ollut edes väitetty aiheutuneen kokoontumislain mielenosoituksen päättämiseksi edellyttämää välitöntä haittaa tai olleen olennaisesti lainvastainen, poliisin antama poistumiskäsky ei ole ollut sen toimivallan rajoissa.

Se paljastui laittomaksi vasta tällä päätöksellä. Jos pamfletti olis vaan makanu jonkun nettisivun uumenissa, Räsänen ei olis saanu mitään tuomiota. Mut se uudelleenjulkaisi pamflettinsa kun koko touhu alko, se uudelleenjulkaisu oli se rikos, mistä se nyt sai tuomion.

Ydinaseilla kasvatetaan panoksia, eli sodassa pitää verrata mahdollisia hyötyjä riskeihin. Kun ollaan geopolitiikan puolella, hyötyihin ei oikein voi vaikuttaa, koska se maapläntti on se palkinto, joten pitää vaikuttaa riskeihin. Jos riskit on liian suuret, sota jää käymättä. Koska ydinaseet on merkittävin riskiä lisäävä tekijä, niiden pitää olla pohdinnoissa mukana.

Euroopan virhe oli yrittää korvata riskin nosto luomalla lisää hyötyä kaupan muodossa. Vaikka kauppa voi olla lyhytaikaisesti merkittävä asia, nää geopolitiikkafanit katsoo minkälaiseksi ne vois saada maailman näyttämään 50 tai 100 vuoden kuluttua. Silloin se naapurin maapläntti on se pysyvä asia ja kaupankäynti tilapäinen.